Charles Bronson 100 vuotta

Tänään 3. marraskuuta 2021 on merkkipäivä. Näyttelijä Charles Bronsonin (1921-2003) syntymästä tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta. Bronsonin elokuvien ystävänä tällainen ei tietenkään jää huomiotta – edes tällaisessa perin matalan kirjoitustahdin blogissa. Seuraavaksi muutama poiminta kivikasvon myöhemmältä uralta.

Itselle kaikista merkittävin Bronson-kokemus on ehdottomasti Väkivallan vihollinen -elokuvasarja, eritoten Michael Winnerin ohjaamat kolme ensimmäistä osaa. Ensimmäisen elokuvan käsittelemä omankädenoikeuden problematiikka ja väkivallan vaikutus ihmismieleen karisivat jatko-osissa hämmentävän nopeasti. Jos toisessa osassa arkkitehti Paul Kersey on jo täysin sinut rikollisten tappamisen kanssa, kolmannessa väkivallan riemuun yhtyy kokonainen kortteli. Äärimmäisen julman ja sadistisen rikollisjengin poistamisesta Brooklynin kaduilta tulee naapuruston yhteinen asia – ikään, sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta.

Ammuslaatikolle löytyy kantaja samasta rapusta.

Death Wish -saagan lisäksi on syytä mainita Chaton maa (1972) ja Kuoleman ajojahti (1981), joissa Jack Palancen ja Lee Marvinin kaltaiset menneiden aikojen tosimiehet koittavat saada Bronsonin esittämän erämaaekspertin kiikkiin jylhissä, mutta karuissa maisemissa. Arvata saattaa miten siinä käy. Urbaanimpaa äijäilyä tarjoilee Haastaja (1975), jossa Bronson murjoo toinen toistaan ikävämmän näköisiä nyrkkisankareita lättyyn James Coburnin myhäillessä taustalla dollarinkuvat silmissä.

Vähäpuheinen – ja vähäpukeinen. Erämaassa piileskellessä molemmista on hyötyä.

1980-luvulla Cannon-kaudella Bronsonin elokuvien taso kääntyi hienoiseen laskuun, mutta ohjaaja J. Lee Thompsonin kanssa tehdyt Ennen keskiyötä (1983), Pirullinen kosto (1984) sekä Jack Murphyn laki (1986) ovat viihdyttäviä B-trillereitä kaikessa rosoisuudessaan. Mies ei ehkä fyysisesti ollut enää 70-luvun kunnossaan, mutta karisma ja kovat otteet eivät olleet kadonneet mihinkään.

Bronsonin elokuvia voisi käsitellä tässä blogissa laajemminkin, mutta jääköön tällä kertaa tähän. Merkkipäivä tarjoaa muuten mahdollisuuden nähdä ukko valkokankaalla loppuvuodesta Helsingissä: KAVI juhlistaa Bronsonin uraa sarjalla elokuvanäytöksiä. Kauan eläköön Charlie!